Sain kuin sainkin viikonloppuna SAL-työni alulle. Kiitos siitä kyllä kuuluu Marjalle sillä olisin onnistunut lonimaan (vetelehtimään) tämän osalta ihan helposti pari viikkoa. Lonimista kun on ollut havaittavissa yhden sun toisen asian tiimoilta viime aikoina.

Aloitin mekosta koska se näytti olevan mallin keskellä. Näin ei tule yllätyksiä kankaan riittävyyden kanssa. On nimittäin joskus tullut. Niitä yllätyksiä nimittäin.

Pääsääntöisesti en tykkää tehdä kittejä (valmispakkauksia). Kankaan voi aina helposti vaihtaa mutta yleensä langat on mielestäni jotenkin typerästi lajiteltu tai niitä ei ole lajiteltu ollenkaan. Muistaakseni jossain Dimensionin kiteissä täytyy langat lajitella itse = elää vaarallisesti. Joskus on monet eri sävyerot vaikea erottaa jo suomeksikin saatika sitten kolmannella kotimaisella.

Tässä pakkauksessa asia oli toisin ja kiitos kuuluu Bothy Threadsille. Langat ovat selkeästi merkitty samoilla merkeillä kuin ohjeessa ja ne on "pingotettu" tarpeeksi korkeaan kartonkiin etteivät langan päät ihan niin paljon takkuunnu kuin esim. DMC:n kiteissä, joissa langat roikkuvat ikään kuin pelkän reiän varassa. Vaikea selittää mutta paukkauksista pistelleen varmaan ymmärtävät mitä tarkoitan.

Tykkään värittää malliohjeesta (josta olen siis ottanut työkopion ennen työn aloittamista) pistellyt merkit. Näin pysyn paremmin kärryillä mikä vaalean sävy on jo pisteltynä. Tosin monessa mallissa tämä ei ole tarpeen (esim. LHN ja Jardin Priven malleissa)

Marja aloitti pupusta. On se kyllä söötti. Näitä Gorjussin pakkauksia näytti olevan taas lisää Casa Ceninan sivuilla. Mutta ei kerrota sitä tyttärelle. Ainakaan ihan vielä. ;-)